Pelastuslaitos jatkaa raivaustöitä Turun keskustassa perjantaina aamuyöllä syttyneen tulipalon jäljiltä. Tuli pääsi irti Yliopistonkatu 36:ssa, kahdeksankerroksisen kerrostalon ullakolla.

– Olemme edelleen ullakolla. Siellä on vielä palopesäkkeitä, jotka palavat pienellä avoliekillä. Niiden raivaamisessa menee muutama tunti, sanoi päivystävä palomestari Marko Ahtikivi aamukahdeksalta.

– Tavaraa ullakolla on tietysti jumalattomasti. Se vähän hidastaa meidän työtämme.

Tulipalosta reilut savu- ja vesivahingot

Kerrostalo kärsi tulipalossa mittavat savu- ja vesivahingot.

– Käytännössä rakennus on kärsinyt savuvahingoista alakerroksiin ja porraskäytävään asti. Myös vettä on päässyt kellariin asti, Ahtikivi toteaa.

Pelastuslaitos sai estettyä tulipalon leviämisen naapurirakennukseen.

– Aina siinä on se leviämisen uhka alussa. Saimme kuitenkin rajattua tulipalon aika mukavasti, ja meillä oli koko ajan vahti siellä naapurirakennuksessa.

Syttymisyystä ei ole vielä tietoa

Tulipalon syttymissyytä palomestari ei halua vielä arvailla.

– Poliisi tutkii sitä, kunhan päivä valkenee ja tilanne vähän rauhoittuu.

Koko kerrostalo ja sen 46 asukasta jouduttiin palon jäljiltä evakuoimaan. Yksi heistä on toimitettu sairaalahoitoon.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toteuttaman lukiovertailun kolmen kärjessä ja viimeisillä sijoilla on maakuntien pieniä lukioita.

Parhaiten suomenkielisten lukioiden vertailussa pärjäsivät Leppävirran, Mynämäen ja Reisjärven lukiot. Viimeisille sijoille tutkimuksessa jäivät Harjavallan, Langinkosken ja Merikarvian lukiot.

Mynämäen lukio oli parhaimpien ja Merikarvian lukio kehnoimpien joukossa koko vertailuajan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien lukiorankingissa loistaneet pääkaupunkiseudun eliittilukiot löytyvät VATT:n vertailun keskivaiheilta.

Ruotsinkielisten lukioiden parhain oli Svenska Samskolan i Tammerfors ja huonoin Närpes gymnasium.

Raportin mukaan parhaimpien ja huonoimpien lukioiden välillä löytyi ylioppilaskirjoitustuloksissa merkittäviä eroja, mutta ääripäiden väliin jäävien lukioiden laatuerot olivat pieniä.

VATT:n tutkijat painottavat, että tästä syystä lukioita ei pysty laittamaan luotettavasti laadun perusteella paremmuusjärjestykseen. VATT:n tutkimus perustuu lukioiden pidemmän aikavälin yo-tuloksiin, joten sitä ei voi verrata median vuosittain julkaisemiin lukiovertailuihin.

Tutkijat syyttävätkin Helsingin Sanomien ja STT:n julkaisemien lukiorankingien antavan koulujen laadusta virheellisen kuvan, koska niiden tiedot perustuvat pääasiassa yhden vuoden yo-lukuihin.

VATT:n vertailuun on otettu lukioiden yo-tulokset vuosien 2002 ja 2013 välillä. Kärki- ja jumbosijoilla olevien koulujen järjestyksessä on kuitenkin huomioitu kirjoitustulokset vuodesta 2008 lähtien.

Tutkimuksessa on otettu lisäksi huomioon oppilaiden lähtötaso, yläkoulujen erilaiset arvostelukäytännöt ja pienistä lukioista kirjoittavien määrän suuri vaihtelu vuosittain.

VATT:n johtavan ekonomistin Mika Kortelaisen mukaan erityisesti erot yläkoulujen arvosanakäytännöissä olivat keskeisin lukioiden välisiin eroihin vaikuttava tekijä.

– Samalla osaamistasolla saadaan hyvin erilaisia arvosanoja eri yläkouluissa. Kahdeksan arvosana voi vastata hyvin erilaista osaamista. Tiukan arvostelun kouluista oppilaat eivät edes pääse lukioon. Toiset taas saavat löysän arvostelun takia hyviä arvosanoja. Todellinen osaamistaso sitten paljastuu lukiossa. Arvostelun muuttamista yhdenvertaisemmaksi pitäisi ehdottomasti selvittää.

Nyt vaihtelevat käytännöt vinouttavat vertailua, koska oppilaiden lähtotaso otetaan huomioon.

HS:n vertailun kärjessä on ollut pääkaupunkiseudun eliittilukioita. STT:llä parhaimpien joukkoon on päässyt myös pienempiä lukiota. Tietotoimisto ottaa laskelmiinsa ylioppilastulosten lisäksi myös lukioiden oppilaiden lähtötason.

Amaryllis tuo joulun tunnun koteihin ruukussa ja leikkokukkana. Väreissä on nykyisin mistä valita, mutta edelleen useimmiten joulukukkien kuningatar hehkuu kirkkaan punaisena tai valkoisena.

Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi yllyttää amarylliksen ystäviä kokeilemaan amarylliksen kasvattamista sipulista kukaksi. Mikäli tahtoo nauttia kukinnasta joulun aikaan, niin kasvattaminen pitää aloittaa marraskuun lopulla.

– Sipulin tulee olla olemukseltaan napakka. Juurten tulee olla ehjät ja terveet. Kannattaa myös kurkata sipulin yläosaan poimujen alle, että näkyykö siellä vihreää elämän merkkiä ja nupun alkua, Kasvi opastaa kasvuvoimaisen sipulin valinnassa.

Amaryllis saa tarvittavaa potkua kasvuunlähtöönsä köyhästä mullasta ja niukasta kastelusta.

– Katsos nyt, tässäkin mullassa on oikein pieniä kivenmurikoita ja hiekkaa mukana. Multa ei saa olla raskasta, sillä veden tulee imeytyä mullasta nopeasti läpi, Kasvi sanoo istutusmulta kourassaan.

Saviruukku on hyvä – ellei jopa paras – istutusruukku

Perinteinen, huokoinen saviruukku on amarylliksen istuttamiseen melkeinpä paras valinta.

– Muunkinlainen ruukku toki käy. Tärkeintä on, että pohjassa on reikä, josta ylimääräinen vesi pääsee pois amarylliksen juurista, Kasvi painottaa.

Sipulia ei pidä liottaa vedessä ennen istutusta, vaikka sellaista moni harrastaa.

– Lämmin paikka ja niukka kastelu kertovat sipulille, että sen on aika aloittaa kukkiminen. Liottamalla saa palkaksi vain lehdet. Kastelua saa lisätä vasta sitten, kun kukkanuput ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin, Kasvi sanoo.

Pidä pimeässä ja nälässä

Amarylliksen sipuli täytyy istuttaa ruukkuun niin, että noin kaksi kolmasosaa sipulista jää mullan pinnan yläpuolelle.

– Pidän sipulia yläosasta kiinni ja ilmassa samalla, kun ujutan multaa tuonne ruukkuun ja juurille. Sipulia ei saa survoa missään vaiheessa, jottei sen herkät juuret katkeile ja vaurioidu. Välillä ruukkua voi vähän tanssittaa, jotta köykäinen multaseos varisee sinne pohjalle ja tiiviisti juurien ympärille. Tilkka vettä viimeistelee istutuksen ja ankkuroi sipulin vankasti paikoilleen. Niukan kastelun jälkeen kukka on vielä muistettava peittää.

– Alkuun sipuli on pidettävä pimeässä ja nälässä, Kasvi kiteyttää.

Peittämiseen käy esimerkiksi pahvista taiteltu suoja. Myös vaikkapa huuhdeltu maitotölkki kelpaa kasville hupuksi.

– Tärkeintä on, että suoja on auki ylhäältä, ettei sipulille ala muodostua liikaa kosteutta ja hometta.

Kasvin mukaan kukkanuput alkavat kehittyä parissa viikossa.

– Pahvihuppua voi raotella välillä ja käydä kurkkimassa, että miten siellä alla voidaan.

Yhdestä sipulista monivuotinen ilo

Kukinnan jälkeen sipuli kannattaa säilyttää ja hoitaa, jotta kukinnan iloa voidaan nauttia pitkään.

– Sipulia ei pidä kamalasti nyppiä ja kopeloida. Joulukukinnan jälkeen sitä hoidetaan vaikka jossain sivummalla, koska eihän ne naatit niin kauniita ole.

Kasvi kannattaa pitää paikassa, jossa on valoa ja yli 10 astetta lämmintä.

– Kesäksi sitten sipulin voi viedä vaikka puutarhaan ja tuoda taas loppuvuodeksi sisälle. Sitten taas toistetaan tämä sama kuvio. Näin sitä kukkimisen iloa kierrätettiin myös ennen vanhaan. Kannattaa kokeilla myös nykyaikana! Kasvi yllyttää.

Katso video, jossa Arno Kasvi istuttaa amarylliksen.

– Näitä syitä on ehkä syytä valottaa. Jo viime kauden kokemukset olivat sellaisia, jotka valitettavasti painoivat tässä vaakakupissa, huhtikuussa TPS:n hallituksen puheenjohtajana aloittanut HK-Scanin entinen toimitusjohtaja Matti Perkonoja kertoo.

Perkonojan mukaan seuran urheilujohto oli analysoinut tilanteen tarkkaan. Hallitus oli analyysistä samaa mieltä ja vahvisti esityksen valmentajanvaihdosta.

– Itse urheilullinen menestys lukuina on tässä yksi luku. Toinen on joukkueen ja valmennuksen väliset suhteet sekä valmennuksen ja urheilujohdon väliset suhteet. Myös se tietysti vaikuttaa, miten valmennus toteuttaa strategiaa, johon tässä seurassa pyritään.

”Vain turkulaiset voivat pitää Tepsistä huolta”

HC TPS:n viime keväänä kokonaan uusittu hallitus haluaa jatkossakin pitää tietoisen linjan, jonka mukaan TPS on turkulainen joukkue ja seura. Tämä linja konkretisoitui, kun liigajoukkueen uusiksi valmentajiksi nostettiin A-junioreiden penkin takaa pitkän pelaajauran TPS:ssä tehneet Miika Elomo, Fredrik Norrena ja Marko Kiprusoff.

– Tepsin pitää pelata hyvin TPS:n näköistä kiekkoa. Jos jatkossa tulee ulkopuolelta valmentajia, niin kyllä he joutuvat hyväksymään tepsiläisen tavan pelata jääkiekkoa, Perkonoja linjaa.

Mikä sitten on se tepsiläinen tapa pelata jääkiekkoa?

– Se on hyvin positiivista ja rohkeaa peliä. On päivänselvää, että sellaisessa joukkueessa pelaa paljon turkulaisia ja turkulaistaustaisia pelaajia. Ainoat, jotka todella pystyvät pitämään Tepsistä huolta ja viemään Tepsiä eteenpäin, ovat turkulaiset itse.

Hallitus päättää pyyhkeiden värit?

Monen läheltä seuranneen mielestä TPS:n seurakulttuuriin on aiemmin kuulunut, että seuran hallitus on se, joka sanoo sanansa pienistäkin yksityiskohdista. Irvailujen mukaan pukuhuoneen pyyhkeiden väriäkään ei ole saanut muuttaa ennen kuin hallitus on asian päättänyt.

Perkonojan mukaan tuore, pääosin muilta aloilta kuin urheilun piiristä koottu hallitus haluaa selkeän työnjaon.

– Itsellekin nämä taustat ovat olleet yllätyksiä. Yksi iso tehtävä ensimmäisten kuukausien aikana on ollut palauttaa työjärjestys, kuka mistäkin vastaa. Urheilujohto on urheilusuorituksista keskeisesti vastuussa ja tekee esitykset siitä. Kaupallinen puoli on toimitusjohtajavetoinen.

– Jos hallitus rupeaa keskustelemaan siitä, kuka on oikea laitahyökkääjä niin sitten pitää kyllä vaihtaa hallitus, tokaisee Matti Perkonoja.

Vielä kymmenisen vuotta sitten kännykän edistyksellisyys mitattiin puhelimen kameran megapikselien määrällä. Myöhemmin matkapuhelimien repertuaari kasvoi entistä nopeammilla nettiominaisuuksilla ja nykyään älypuhelimella voi kuvata jopa HD-tason videota.

Teleoperaattorien vuonna 2013 eniten myymät puhelinmallit kertovat siitä, että perinteinen karvalakkikännykkä ilman nettiyhteyttä ei käy enää kaupaksi. Kuluttajat ostavat mieluiten viimeisimpiä älypuhelimia.

Sonera myi viime vuonna eniten Applen iPhoneja ja Nokian Lumia-puhelimia. Parhaiten kävi kaupaksi iPhone 5.

Elisan myydyimpien puhelimien listalle nousi Applen ja Nokian lippulaivojen lisäksi korealaisen Samsungin malleja. Elisa myi viime vuonna eniten Samsung Galaxy S III -älypuhelinta.

Minkälaisen puhelimen itse haluaisit?

Eri valmistajien älypuhelimet jakavat kuluttajien mielipiteitä sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että ulkomuodoiltaan. Joillekin ostopäätöksen tekemiseen riittää jopa pelkkä puhelimen merkki.

Mitä itse arvostat älypuhelimessa? Pitääkö puhelimen mahtua vähän pienempäänkin taskuun vai saako luuri olla kooltaan jotain perinteisen matkapuhelimen ja tabletin väliltä?

Onko puhelimen valmistajalla väliä? Tuleeko kännykän kameran olla kehityksen kärkiluokkaa? Täytyykö luurin nettiominaisuudet olla viimeisintä huutoa vai käytätkö puhelinta mielelläsi vaikkapa musiikkisoittimena?

Osallistu keskusteluun ja kerro, mitkä ovat mielestäsi älypuhelimen tärkeimmät ominaisuudet.

TPS:n selvä kolme nolla voitto tiesi myös sitä, että joukkue jatkaa edelleen hienoja esityksiään kotihallissa. Kotona 12 ottelua, joista 10 voittoa. Vastaavasti vieraista on saatu haalituksi vain yksi piste. Käsittämätön yhtälö, jolle kukaan ei löydä syytä.

- Jotenkin se vaan antoi lisää potkua tänään, kun vastassa oli entinen oma seura. Tahtoa ja yritystä on joukkueessa tällä hetkellä ehkä vähän liikaakin, kun jokainen yrittää näyttää parastaan uudelle valmennusjohdolle. Siitä se peli ilme vielä paranee, kun suurin koohotus saadaan pois. Huomenna otetaan Raumalta se ensimmäinen vierasvoitto, totesi hienon pelin pelannut TPS laituri Matias Sointu.

Tällä kaudella ensimmäistä kertaa Turkuhallissa pelasi myös TPS:n viime kauden kapteeni Tapio Laakso.

- Minulle tämä oli hieno kokemus. Olen päivän aikana tavannut useita ystäviäni täällä ja kannan suurella kunnialla Ilves-paitaa juuri nyt. Kautemme on saattanut olla muille yllätys, mutta ei meille pelaajille. Tähtäin on play off-otteluissa ja sinne menemme. Kotijoukkue ansaitsi tänään voiton.

-  Me emme pelanneet parhaalla tasollamme. Myös edellinen ottelu oli meiltä huono, vaikka voitto tulikin. Nyt on palattava perusasioiden pariin ja tehtävä työ kunnolla ja tästä taas opimme. Ainakin sen, ettei ole varaa hetkeäkään lipsua, jos aikoo tässä sarjassa pärjätä, korosti Laakso.

TPS otti jälleen siis voiton. Valitettavasti sitä oli todistamassa yllättävän pieni katsojamäärä. Sama se mitä ilmoitetaan virallisesti, mutta paikalla ei ollut samaa määrää.

Turkka Talonen, Turku

Kotimaisen elokuvan kenttää jo pitkään seurannut Veijo Hietala löytää Mielensäpahoittajasta monia piirteitä, jotka ovat edesauttaneet sitä matkalla menestykseen.

– Mielensäpahoittajan menestykselle on kaksi selittävää tekijää. Ensimmäinen on ilmiö. Mielensäpahoittajalla oli jo valmiiksi paljon faneja, jotka menevät katsomaan elokuvan kaikesta huolimatta. Pelkkä tunnettavuus takaa paljon katsojia.

– Toinen tekijä liittyy Mielensäpahoittajan hahmoon, joka on tällainen oman tiensä kulkija. Suomalaiset ovat aina pitäneet vastarannankiiskistä, jotka poikkeavat valtavirrasta, ovat jollain tavalla anarkistisia ja pistävät hanttiin.

Hietalan mukaan esimerkiksi Matti-elokuvan (2006, 461 665 katsojaa) Matti Nykänen on kaikille suomalaisille tuttu oman tiensä kulkija. Myös Pahoissa pojissa (2003, 614 623 katsojaa) on kyse erilaisista suomalaisista sankareista.

Suomalaisiin vetoavat persoonalliset hahmot ja maaseutu

Suomalaisen elokuvan historiasta löytyy runsaasti esimerkkejä omia polkujaan tallaavista sankareista. 

– Vanhan suomalaisen elokuvan aikaan oli Ryysyrannan Jooseppi (1955), joka asettui herrakulttuuria vastaan. Sitten olivat myös Pekka ja Pätkä, jotka eivät olleet missään nimessä tavanomaisia valtavirran hahmoja vaan nimenomaan oman tiensä kulkijoita omalla hassulla tavallaan.

Miksi tällaiset hahmot vetoavat suomalaisiin? Hietalan mukaan veijarihahmoja on muissakin kulttuureissa. Jokaisessa maassa on omat anarkistihahmonsa, jotka kommentoivat olemassaolevaa kulttuuria.

– Meillä on tarve asettua arjen ulkopuolelle ja katsoa sitä uudesta näkökulmasta. Meillä on myös tarve kuulla jonkun sanovan ääneen sellaisia asioita, jotka meitä nykykulttuurissa nyppivät.

Yksi yllättävämpi menestystekijä voi olla elokuvien tapahtumapaikka.

– Maaseutu jyrää vieläkin. Menestyneimmät elokuvat sijoittuvat edelleen suurten kaupunkien ulkopuolelle pieniin taajamiin tai maaseudulle. Maaseutu tuntuu edustavan monen mielestä sellaista kansallista suomalaisuutta. Kaupunki koetaan edelleenkin keinotekoiseksi ympäristöksi ja maaseutu aitona.

Monet suomalaiset menestyselokuvat, kuten Napapiirin sankarit (2010) ja Mielensäpahoittaja (2014) sijoittuvat jollakin tavalla maaseudun eksotiikkaan.

– Sieltä käsin on helppo tarkastella valta- eli kaupunkikulttuuria. Useimpien suomalaisten juuret ovat myös jollain tavalla maaseudulla ja tietty nostalgia varmasti vetää myös kaupunkilaisia maaseudulle.

Nimekkäiden tekijöiden merkitys on pieni

Kotimaisen elokuvan suosio lähti kasvuun 1990-luvun lopulla, kun monet suomalaiset elokuvat alkoivat yllättäen nousta katsojatilastojen kärkeen. Uuden polven elokuvantekijät olivat omaksuneet tuoreita tapoja suomalaisten aiheiden käsittelyyn Hollywoodista.

– Oli tullut uusi elokuvantekijöiden sukupolvi, joka osasi hyödyntää kansainvälistä elokuvaa sekä teknisesti että tuotannollisesti. Elokuvia markkinoitiin kuin ulkomailla eikä toteutusta tarvinnut enää hävetä. Kyllä se varmaan tänäkin päivänä selittää tätä menestystä. Nykykatsojat ovat nähneet paljon hyvin toteutettuja elokuvia, eivätkä he mene katsomaan teknisesti heikkolaatuisia elokuvia, vaikka aihe olisikin kiinnostava.

Yli 400 000 katsojaa keränneistä kotimaisista elokuvista sekä Pahat pojat että Matti ovat Aleksi Mäkelän ohjaamia. Ohjaajien lisäksi Suomessa on myös paljon tunnettuja näyttelijöitä. Hietala pitää kuitenkin tekijöiden vaikutusta menestykseen pienenä.

– Tietyt ohjaajat ovat onnistuneet tekemään itsestään brändejä. Varmaan Dome Karukoski on tänä päivänä sellainen ohjaaja, johon katsojat voivat luottaa aiheesta riippumatta. Ohjaajilla on varmasti Suomessakin faniporukkaa, vaikka menestykseen vaikuttavat muutkin asiat.

– Mielensäpahoittajan Antti Litja on varmasti ollut yksi elokuvan menestyksen salaisuuksista, sillä monet katsojat eivät voineet kuvitella rooliin ketään muuta. Suomessa – kuten muuallakaan – ei kuitenkaan tällä hetkellä ole sellaisia megatähtiä, jotka vetäisivät katsojia teatteriin yksin läsnäolollaan. Klassisen Hollywoodin tähtikultti on tänä päivänä mennyttä kamaa, sillä menestykseen vaikuttavat paljon muutkin asiat kuin tähdet.

Turun Palloseura kaatoi Rauman Lukon 3-0 ja otti kolmannen peräkkäisen voittonsa. Kaikissa kolmessa ottelussa myös oma maali on pysynyt koskemattomana. TPS:n tolppien välissä torjunut Teemu Lassila näki kurssimuutoksen syyt.

- Haimme positiivisia asioita jo viime viikon otteluista, vaikka tulokset eivät silloin olleetkaan hyviä. Tänään puolustajat ottivat mustelmia ja hoitivat kaikki irtokiekot maalin edustalta pois. Sellaisen joukkueen takana on ilo pelata, Lassila sanoi.

- Aiemmissa otteluissa tein myös itse virheitä ja silloin on joukkueella vaikeata voittaa. Nyt sekä joukkueen että oma itseluottamus on kasvanut ja onnistumiset ovat vain lisänneet sitä, Lassila perkasi.

Kyseessä on ensimmäinen kerta tällä kaudella, kun TPS on kolmen ottelun voittoputkessa.

SM-liigan syyskautta hallinnut Rauman Lukko on joutunut erikoiseen kurimukseen. Joukkue on nimittäin pelannut nyt kolme ottelua tekemättä maaliakaan. Kolmen edellisen ottelun maalisuhde on 0-8. Muutoinkaan raumalaisilla ei ole viime aikoina häävisti kulkenut, sillä viimeisistä 12 ottelustaan Lukko on voittanut varsinaisella peliajalla vain kolme.

TPS:n 3-0-voitto Lukosta oli joukkueelle vasta tämän kauden ensimmäinen vierasvoitto. TPS on pitänyt nyt yhtäjaksoisesti maalinsa puhtaana 10 erää, kun taas Lukko ei ole tehnyt maalia yhdeksään täyteen 20-minuuttiseen.

Koripallon miesten 1B-divisoonan ottelu Espoo Basket Teamin ja perniöläisen PeU-Basketin välinen sai ikäviä käänteitä. Yle Urheilun näkemän videon perusteella EBT:n amerikkalaispelaaja James Dockery löi sanaharkan päätteeksi PeU-Basketin amerikkalaispelaajaa Paul Harrisonia nopealla ja voimakkaalla nyrkiniskulla suoraan naamaan tuomarin seuratessa tilannetta lähietäisyydeltä.

Iskun seurauksena Harrisonin huuleen ommeltiin sairaalassa kolme tikkiä. Dockery ajettiin tilanteen päätteeksi välittömästi ulos kentältä. Dockerya saattaa odottaa törkeästä teosta pahimmillaan jopa vuoden pelikielto.

Dockeryn iskusta kiersi vielä eilen illlalla tallenne videopalvelu YouTubessa. Koripalloliiton kilpailutoiminnanjohtajan Tom Westerholmin pyynnöstä sivustolle ladannut ja Koripallo.comin keskustelupalstalla videon julkaissut käyttäjä joutui myöhemmin kuitenkin poistamaan videon.

Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén oli yllättynyt kuullessaan Westerholmin toimista.

- Tätä tarvitsee kysyä Westerholmilta, mikä siinä on ollut syynä. En ole tänään häntä nähnyt. Enkä ole tiennyt, että tällainen video on ollut julkisuudessa, kertoi Walldén.

Yle Urheilu ei tavoittanut Westerholmia kommentoimaan tapausta lukuista yrityksistä huolimatta.

Edellinen vastaavanlainen tapaus sattui viime talvena naisten Korisliigan ottelussa. Tuolloin Honkaa edustanut Shanel Harrison sai vuoden kansainvälisen pelikiellon, kun Harrison iski kasvoihin ToPon Niina Laaksoa. Tuolloin Honka purki Harrisonin sopimuksen heti seuraavana päivänä.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on aloittanut laajan kassakaappimurtosarjan käsittelyn. Syytteessä on seitsemän miestä, joita epäillään useista törkeistä varkauksista, niiden yrityksistä ja avunannoista. Kaikkiaan eri syytekohtia on 25.

Syyttäjän mukaan ryhmän kohteiksi valikoituivat parin viime vuoden aikana erityisesti TOK-yhtymän kauppapaikat. Apua he saivat arvokuljetusyrityksen vartijalta, joka vuosi kassakaappien avauskoodit.

Saaliiksi saadut summat olivat toisinaan suuria. Esimerkiksi viime vuoden elokuussa varkaat  tunkeutuivat Turun Itäharjun Prismaan ja veivät liikkeen kassakaapeista  noin 110 000 euroa käteistä.

Syyttäjän mielestä ryhmän toimintatapa oli aina sama. Tekoa edelsi huolellinen valmistelu ja tiedustelu. Hälytys- ja valvontalaitteet eliminoitiin muun muassa signaalihäirintävälineiden avulla.

Vastaajat kiistävät kaikki syytteet. Käräjäoikeus käsittelee juttua kuluvan viikon ajan.

Älypuhelimen valintaan vaikuttaa eniten ulkonäkö, sanoo asiantuntija. Suomalaiset tuntuvat myös olevan erittäin merkkiuskollisia. Yle Turun avaamassa nettikeskustelussa selvisi, että moni tietää tarkkaan, mitä haluaa jo ennen kuin lähtee kaupoille.

Keskusteluun osallistuneiden mukaan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on akkukesto. Nimimerkki Rekalle hyvä akkukesto on ehdoton.

Akun pitää riittää pidempään ja kenttää täytyy löytyä. Se on turvallisuuskysymys. Nykyisin Turun keskustassa on monta paikkaa jossa edes gsm-puhelut eivät toimi. Mm. Kaupunginsairaalassa ja Tyksissä operaattorien verkot toimivat ristiin.

Myös Sonyman valitsee puhelimen akkukeston perusteella.

Akkukesto on ehdottomasti tärkein, puhelimen täytyy toimia aktiivisella käytöllä ainakin sen pari-kolme päivää ilman lataamista.

Gigantin teletuotteista vastaavan myyntijohtajan Toni Kekolan mukaan lyhyt akkukesto yllättää lähinnä karvalakkimallista älypuhelimeen vaihtavia. Älypuhelimesta toiseen vaihtavat ovat jo tottuneet siihen, että akku kestää siitä, kun sen aamulla irrottaa laturista, siihen, kun illalla palaa kotiin. Pidempää akkukestoa kaipaavat hankkivat usein langattomia latureita ja varavirtalähteitä.

Nimimerkki Kotinörtitar 58 vee neuvoo pidempää akkukestoa haikailevia näin:

Säästää kummasti akkua, vaikka vähän hankaloittaa elämää, että käy kaikki sovelluksien asetukset läpi ja ottaa autom.päivitykset/synkronoinnit pois päältä.

Merkkiuskollisuus yllättää asiantuntijankin

Kekolan mukaan eniten ostopäätökseen vaikuttaa se, miten paljon puhelin miellyttää silmää. Puhelimia työkseen myyvän mukaan ihmiset ovat todella merkkiuskollisia.

– Ulkonäkö vaikuttaa yllättävän paljon. Myös se vaikuttaa, mitä laitteita jo on kotona. Jos on yhden valmistajan tabletti, ostetaan siihen sopiva kännykkä. Moni ostaa puhelimen, jonka hienouksia ei osaa käyttää. Maksetaan ulkonäöstä ja merkistä.

Mm. nimimerkki Papabear tunnustautuu merkkiuskolliseksi käytännöllisistä syistä.

Käyttöä helpottaa, kun puhelimessa ja kannettavassa ja tabletissa on sama käyttöjärjestelmä, ei tarvitse opetella monia.

Nimimerkki MiMille hinta on kuitenkin merkkiä tärkeämpää.

Merkillä ei ole niinkään väliä, mutta hinnalla sitäkin enemmän. Siksi en varmaan ikinä tule iPhonea hankkimaan, sillä en käytä puhelinta ja sen kaikkia "älyominaisuuksia" niin paljon, että olisin valmis maksamaan kännystä niin paljon.

Puhelin ilman nettiä ei kelpaa kenellekään

Teleoperaattorien vuonna 2013 eniten myymät puhelinmallit kertovat siitä, että perinteinen karvalakkikännykkä ilman nettiyhteyttä ei käy enää kaupaksi. Kekolan mukaan netti on tänä päivänä puhelimen ostajalle ehdoton.

Myös 4G-mahdollisuus ja näytön koko mietityttävät uutta älypuhelinta haikailevia. Tämä johtuu mm. siitä, että puhelimella halutaan yhä useammin katsoa tv-ohjelmia.

– Maksukanavat ovat kännyköissä kasvava juttu. Myös live-tv:tä halutaan katsoa sekä puhelimella että tabletilla.

Netin lisäksi hyvä kamera on monelle tuikitärkeä. Näin kommentoi nimimerkki Sonyman.

Toinen tärkeä seikka on tarpeeksi laadukas kamera, mikäli eteen tulee yllättäviä tilanteita, joista on ehdottomasti saatava kuva. Kuvaa pitää pystyä tarkastelemaan vähän isommassakin koossa ilman suttua.

Nimimerkki Kirsi ei näe suuria eroja eri valmistajien puhelinten kameroissa.

Minusta tuntuu, että kaikissa älypuhelimissa on nykyään tosi hyvä kamera. Ei kyllä ainakaan pokkarikameraa ole enää mitään syytä kantaa mukanaan.

Kekola ei näe suuria sukupuoli- tai ikäeroja siinä, minkälaisia ominaisuuksia puhelimelta vaaditaan.

– Naiset eivät osta iskunkestäviä koneita. Miehet ostavat niitä. Niitä ostetaan myös lapsille. Senioripuhelimia kyllä menee. Niille on oma käyttäjäkuntansa. Osa taas karttaa niitä.

Nimimerkki Kotinörtitär 58 vee on panostanut oman puhelimensa kestoon.

Mobiililaitteisiini on hankittu näytönsuojakalvot ja kotelot. Pidän laitteita hyvin, en kastele, kolhi enkä pudottele! Käyttöikä puhelimessa noin kaksi vuotta. Käyttäjästä riippumattomia käyttöjärjestelmä- ym. ongelmia on siedettävä, täydellistä laitetta ei ole.

Käyttökustannukset ja turvallisuus mietityttävät

Eniten uudessa puhelimessa mietityttää laitteen käyttöhinta. Liittymää mietitään vielä hartaammin kuin laitetta etenkin silloin, kun puhelin hankitaan lapselle.

– Lasten kohdalla mietitään myös käytön rajaamista. Liittymän avulla voi rajata pois ulkomaan- ja palvelunumerot. Virustorjuntaohjelman avulla voi estää pääsyn tietyille verkkosivuille, Kekola sanoo.

Kun uusi älypuhelin on hankittu, moni jää raapimaan päätään laitteen käytön kanssa. Puhelimella osataan soittaa, lähettää viestejä, käyttää Facebookia ja ottaa kuvia. Yhä suurempi osa haluaa kuitenkin tutustua puhelimen omaa ohjekirjaa syvällisemmin älypuhelimen todellisiin hienouksiin.

– Meille tulee jouluksi myyntiin sellaisia pieniä ohjekirjasia, joiden avulla voi opetella iPhonen ja Androidin käyttöä. Ne olivat todella suosittuja Norjassa viime jouluna. Myimme niitä useita tuhansia.

Arkikokemuksen mukaan suojatiet ovat liukkaita etenkin talvella. Suojatien tekijä pystyy kohtuullisen helposti vaikuttamaan suojatien valkoisten raitojen pitävyyteen. On kuitenkin yksi asia, jolle maalari ei voi mitään.

– Suojatien pinnalle ripotellaan kvartsihiekkaa tai lasihelmiä lisäämään pitoa. Se voi lähteä vilkkaalla tiellä yhdessä talvessa. Autojen nastarenkaat kuluttavat sen, kertoo tiemerkintäalan yritys Hot Mix Oy:n hallituksen puheenjohtajan Tapani Ritamäki.

Myös teiden jatkuva auraus kuluttaa raitoja etenkin talvisin. Valituksia liukastelusta ei kuitenkaan tule kauhean usein – ainakaan suojateiden tekijöille.

– Yksi mopoilija kaatui niin, että otti meihin yhteyttä. Onneksi siitä selvittiin ilman henkilövahinkoja. Se taisi olla vuonna 2010.

Tiemerkinnöille 26 sivua laatuvaatimuksia

Tästä huolimatta suojateiden turvallisuuteen panostetaan: Liikennevirastolla on tiemerkintöjä, muassa muun suojateitä, varten 26 sivua laatuvaatimuksia. Raidan pitää esimerkiksi olla vähintään kolme milliä paksu ja riittävän valkoinen.

Liukkauttakin on ajateltu. Suojatien pitää täyttää tietyt kitkavaatimukset. Kitka-arvoa pitää myös seurata.

– Liukkautta seurataan kitkamittarilla. Merkintämateriaalit ovat tänä päivänä niin laadukkaita, että kitka-arvolle asetetut raja-arvot täyttyvät, vaikkei edes lisättäisi kvartsihiekkaa tai lasihelmiä. Koskaan en ole nähnyt, että kitka-arvot alittuisivat. Siihen en osaa ottaa kantaa, ovatko raja-arvot riittäviä.

Hot Mix maalaa joka vuosi noin 60 000 neliötä suojatietä. Se tekee Ritamäen arvion mukaan 5 000 ylityspaikkaa. Eniten hommia riittää kaupunkien keskustoissa.

– Vähälumisena talvena tiemerkinnät kestävät paremmin, koska kunnossapitotyöt eivät kuluta merkintöjä. Helsingin keskustassa suojatiet on uusittava joka vuosi. Turussa uusitaan kolmasosa suojateistä vuosittain. Pienissä taajamissa, vähäliikenteisillä pikku teillä, suojatiemerkinnät voivat kestää useita vuosia.

Loimaa maksaa takaisin satojatuhansia euroja kehitysvammaisille. Kaupunki on laskuttanut kehitysvammaisilta lähes 300 000 euroa liikaa ateriapalveluista.

Loimaan perusturvalautakunnan arvion mukaan kehitysvammaisten ateriamaksujen palautus aiheuttaa 285 000 euron lisälaskun.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan ateriapalvelussa saa periä vain raaka-aineiden hinnan, mutta ei valmistusta tai kuljetusta.

Monet kunnat ovat KHO:n päätöksen jälkeen palauttaneet liikaa perimiään rahoja. Muun muassa Jyväskylä on maksanut kehitysvammaisille takaisin liki miljoona euroa. 

Sairaanhoitopiiri suunnittelee palkkaavansa henkilön vastaamaan Tyksin U-sairaalan sisäilmasta. Työmäärä on arvioitu niin suureksi, että tehtävään on palkattava ulkopuolinen henkilö.

Sisäilmaongelmista kärsitään muun muassa synnytysosastolla ja äitiyspoliklinikalla. Palkattava projektijohtaja pitää U-sairaalan työsuojelulain mukaisessa kunnossa niin kauan kun rakennus on käytössä, eli vuoden 2019 loppuun asti.

Sairaanhoitopiirin hallitus päättää vastuuhenkilön palkkaamisesta tiistaina.

Tavallinen askelmittari on monelle kuntoilijalle jo tuttu juttu. Paavo Nurmi -keskuksessa työskentelevä lääkäri Harri Helajärvi kertoo, että markkinoille on tullut myös paljon muita hyödyllisiä apuvälineitä, jotka auttavat pitämään kuntoilijan ja ruokaremontin tehneen motivaatiota yllä.

– Joskus voidaan häkeltyäkin, kun on niin paljon laitteita ja testejä. Niistä voi olla paljon apua. Niiden tarkoitus on kannustaa sinua liikkumaan, muistuttaa Helajärvi.

Askelmittari kannattaa ottaa mukaan vaikka kauppareissulle.

– 10 000 askelta on suositeltava päiväkohtainen askelmäärä. Ihmiselle, joka liikkuu vain vähän, tulee normaalisti pari tuhatta. Jos hän lähtee kävellen kauppaan, hän huomaa, että tästähän tulee 3 000 askelta lisää. Ei askelmittaria tarvitse loppuelämää käyttää, mutta opit sillä liikkumaan paremmin, neuvoo Helajärvi.

Aktiivisuusmittari hälyttää, jos olet liian kauan paikallasi

Aktiivisuus on paljon muutakin kuin kuntoliikuntaa. Sellaisiakin mittareita on jo, joissa kerrotaan, miten paljon on paikallaan.

– Kun olet ollut paikallasi, saat impulssin tai värähdyksen, että olet ollut vähän liian kauan aikaa paikallasi. Työpaikalla on ihan hyvä seurata tätä, kertoo lääkäri Helajärvi.

Jatkuva, yhtäjaksoinen istuminen on haitallista tutkimusten mukaan, mutta huomiota voi kiinnittää myös ruokailutottumuksiin.

– Ruoka- ja kuntopäiväkirjat ovat tavallaan sosiaalisen median yhteisöjä. Sinne voi merkitä omia liikuntatottumuksiaan ja saada tukea yhteisöltä, kun tulee heikko hetki. Tai sitten sieltä näkee, että nyt olen hyvässä vauhdissa muihin verrattuna, pohtii Helajärvi.

Helajärvi arvioi, että tekniikan käyttö lisääntyy. Voi olla, että tulee antureita, jotka rekisteröivät liikkeet ja niistä saadaan viikkosaldo.  Mahdollisuudet ovat rajattomat.

– Netissä voidaan seurata melkein mitä tahansa. Voi vaikka kiinnittää huomiota aamiaiseen, joka tulee korvattua vain kahvikupilla. Kone kysyy, tuliko tänään syötyä aamiaista. Sovelluksista saa hyvän kaverin elämäntapamuutokseen, neuvoo Helajärvi.

Television äärestä ylös 20 minuutin välein

Esimerkiksi televisionkatselua voisi ruveta tauottamaan tarkoituksella. Pitkä istuminen television ääressä on haitallisin istumisen muoto.

Lääkäri Harri Helajärvi toivoo, että tv-ohjelmissa rakenne olisi vähän erilainen. Hänen mielestään olisi hyvä idea suunnitella tätä yhdessä tuotantoyhtiöiden kanssa.

– Laitteet voisivat auttaa kotiympäristössä. Nouseminen välillä ylös on tärkeää. Kun on istunut 20–30 minuuttia, kannattaa nousta välillä jaloilleen; työssä, kotona, missä tahansa. Se auttaa estämään jopa haitallisia aineenvaihdunnan sairauksia.

Monilla työpaikoilla työskennellään jo seisten ainakin osan päivää. Tämä on lääkärin mielestä hyvää kehitystä. Hän neuvoo esimerkiksi puhumaan kaikki puhelut seisten.

Yksi uusi idea on asentaa juoksu- tai kävelymatto toimistopöydän yhteyteen. Samalla kun kirjoittelee läppärillä, jalat tekevät kävelytreeniä.

TPS:n maalivahti Teemu Lassila jahtaa jääkiekon SM-liigan ennätystä tämän illan kamppailussa SaiPaa vastaan. Lassila tekee liigan historiaa, jos hän pitää maalinsa puhtaana vähintään 45 minuuttia.

Lassila on säästynyt takaiskuilta jo 214 minuuttia ja 17 sekuntia. Lassilan edellä kaikkien aikojen tilastossa ovat enää Kimmo Lecklin ja Tim Thomas.

Lecklin piti maalinsa puhtaana 259 minuuttia ja 28 sekuntia TPS-kaudellaan 1997-1998. Kaikkien aikojen tilaston kakkonen Thomas oli ohittamaton 225 minuuttia ja 30 sekuntia Jokerit-maalilla kaudella 2004-2005.

Torjui Lassila ennätyksen tai ei, niin Turussa vietetään joka tapauksessa juhlailtaa. TPS:n ja SaiPan kamppailu on Turkuhallin 24-vuotisjuhlaottelu.

Viljelijöiden ensi vuoden tuet on maksettava ajallaan, keskusta vaatii puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan.

Tiilikainen toteaa Maaseutuviraston ilmoittaneen aiemmin syksyllä, että ensi vuoden viljelijätukien maksu siirtyy osittain seuraavalle vuodelle eli vuodelle 2016.

Tätä ei voi hyväksyä, Tiilikainen sanoo.

– Kyllä tehdystä työstä täytyy saada palkka ajallaan. Tässä on puhtaasti kyse kansallisesta asiasta.

Tiilikaisen mukaan maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) on asiassa ratkaisijan asemassa. Hän kertoo, että keskustan eduskuntaryhmä on valmis mittauttamaan ministerin luottamuksen eduskunnassa.

– Ministerin tehtävä on pistää oma hallinnonalansa järjestykseen, että tuet tulevat ajallaan. Hallinto on viljelijöitä varten, eivätkä viljelijät hallintoa varten.

Teknisesti ministerin luottamuksen mittauttamiseen on lukuisia mahdollisuuksia, Tiilikainen arvioi.

– Ministerin luottamus voidaan periaatteessa mittauttaa minkä tahansa lain käsittelyn yhteydessä. Kyllä täällä eduskunnassa on syksyn aikana maa- ja metsätaloutta koskevia lakeja odottamassa, hän selventää.

Tiilikainen kertoo, ettei keskusta ole asettanut aikataulua luottamuksen mittauttamiselle. Keskusta ei myöskään ole keskustellut asiasta muiden oppositiopuolueiden kanssa, mutta Tiilikainen uskoo, että puolue saa tukea esimerkiksi perussuomalaisilta.

– Haluamme pistää ministerille lisää painetta, että asia ratkeaa. Kyse on ensi vuoden viljelijätukien maksatuksesta ajallaan, ja siitä ei voi lipsua.

Orpon on ollut määrä vierailla tänään tiistaina Maaseutuvirastossa Seinäjoella. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on osoittanut paikalla mieltään tukiviivästyksiä vastaan.

Voimakkaasti kehittyvät led-lamput ovat syrjäyttämässä nopeasti vanhat tekniikat kotien valaisemisessa. Tänä syksynä markkinoille on saatu aiempaa selvästi edullisempia led-lamppuja, jotka vastaavat valoteholtaan 60 watin hehkulamppua.

Asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kertoo, että led-lamppujen hinnat ovat pudonneet lähes puolella reilun vuoden aikana. Motiva on valtion omistama asiantuntija yritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Kuluttajat ovat tarttuneet innolla led-lamppuihin.

– Minulla on nykyisin aika paljon led-lamppuja. On minulla myös halogeeneja, sanoo kaarinalainen Tiina Miettinen.

– Mulla on melkein kaikki jo ledejä. Juuri sain sähkölaskun kahdelta kuukaudelta. Se oli 20 euroa ja 50 senttiä, toteaa Veijo Wikström Turusta.

– Olen valmis maksamaan lampuista pikkuisen enemmän, etten turhaan kuluta ympäristöä, kertoo turkulainen Anette Tamminen.

Energianeuvoja kannustaa hankkimaan led-valoja

Lampunvalmistajien ongelmana on viime vuosina ollut se, että elektroniikkaa sisältävä lampun kanta kuumenee, kun valaisutehoa nostetaan. Tasapainon löydyttyä kaupan hyllyiltä löytyy nyt kotitalouksien tarpeisiin riittäviä led-lamppuja.

– Nyt löytyy sitä kirkkautta. Kun tuli syksy ja pimeää, niin nyt löytyy sellaista hyvää valoa, jota voi ostaa huoletta, sanoo Valonian energianeuvoja Liisa Harjula.

Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus.

Myös sähköliikkeessä on huomattu, että uusi tekniikka valtaa alaa.

– Tänä vuonna energiansäästölamput ja halogeenit ovat jääneet jalkoihin. Mikään ei näytä, että vauhti myöskään hidastuisi, kertoo turkulaisen Humaliston Sähkön toimitusjohtaja Kimmo Hallamaa.

Harjulan mielestä lampunhankintaa suunnittelevan kannattaa jättää energiansäästölamput kaupan hyllylle.

– Kannattaa suoraan siirtyä lediin, sillä se on käyttöominaisuuksiltaan paljon parempi, Harjula toteaa.

Sopivan led-lampun valitseminen voi olla vaikeaa

Led-lampuissa pätee sama luonnonlaki, kuin monissa muissakin tuotteissa: halpa hajoaa helpommin, kalliimpi on pitkä-ikäisempi.  Harva kuluttaja osaa kuitenkaan vielä valita oikeaa lamppua oikeaan paikkaan.

Kun kiertää himmenninvalaisimeen ledin, saattaa joutua vaihtamaan myös itse himmentimen. Lisäksi lampun watti-luku pitää osata muuttaa oikeaksi lumen-arvoksi. Esimerkiksi 800 lumenia vastaa 60 watin hehkulampun valon määrää

– Varmaan noin 30 prosenttia asiakkaista tietää niistä. Loput ovat sitten asiantuntijan varassa täällä liikkeessä, sanoo Kimmo Hallamaa.

Valonian energianeuvoja Liisa Harjula heittää pallon sähköliikkeille.

– Nyt pitää saada sinne hyllyihin tietoa niistä lampuista ja pakkausmerkinnöistä.

Täsmennetty 25.11. klo 15.42: Tänä syksynä markkinoille on saatu aiempaa selvästi edullisempia led-lamppuja, jotka vastaavat valoteholtaan 60 watin hehkulamppua.  Motivan mukaan hinnat ovat pudonneet lähes puolella reilun vuoden aikana.

Somerolla toimiva Eläinsuojelukeskus Tuulispää on saanut eläinsuojelun Topelius-palkinnon. Tunnustuksen myönsi Helsingin eläinsuojeluyhdistys.

Tuulispää on maatila- ja tuotantoeläinten turva- ja vanhainkoti. Sen perustajaa Piia Anttosta kiitellään ansiokkaasta tuotantoeläinten olosuhteisiin liittyvästä valistustyöstä. Erityisen tärkeitä ovat avointen ovien päivät, jolloin vierailijat pääsevät tutustumaan tilan eläimiin ja toimintaan. Lisäksi heille kerrotaan, miten eläimet ovat tilalle tulleet.

Tuulispäätä pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Eläimiä on noin 50. 

Lokakuussa Tuulispää sai myös Vuoden Eläinsuojeluteko -palkinnon.

Turun Osuuskauppa sulkee Turun keskustassa kolme ravintolaansa. Vuoden loppuun mennessä toimintansa lopettavat Forumin korttelissa sijaitsevat Amarillo, Rosso ja Coffee House.

Yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena 41 henkilön työsuhteet päättyvät. Osuuskaupan mukaan heille pyritään tarjomaan muita tehtäviä. Yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeeksi ilmoitettiin 49 henkilöä.

Osuuskauppa perustelee lopettamispäätöstä ravintoloiden heikolla kannattavuudella.